1993

Neri Parenti avaa Ugo Fantozzin saagan kahdeksannen luvun Ugon entisen kollegan hautajaisilla. Ugo uskoo potilastietoihin liittyvän sekaannuksen vuoksi aikansa koittaneen ja että hänellä on vain viikko elinaikaa. Hän yrittää "nautiskella" viimeisistä hetkistään, tutun katastrofaalisin seurauksin. Hauskoja tilanteita riittää, ja tällä kertaa Ugo päätyy vetämään yhtä köyttä Pina-vaimonsa kanssa.

Fantozzi in Paradiso

Ugo Fantozzi joutuu tulemaan sinuiksi kuoleman kanssa osallistuessaan entisen kollegansa hautajaisiin. Ajatus muuttuukin yhä todellisemmaksi, kun räikeä sekaannus potilasasiakirjojen suhteen johtaa siihen, että Ugolla diagnosoidaan kuolemaan johtava sairaus, jonka vuoksi hänellä on vain seitsemän päivää elinaikaa. Ugo päättää olla kertomatta asiasta vaimolleen, Pinalle, ja reagoi yrittämällä tehdä kaiken aiemmin itseltään kieltämän. Hän esimerkiksi hotkii neljän kilon edestä simpukoita ja sotkee kaupungin seiniä säädyttömillä kirjoituksilla. Pina saa tietää Ugon sairaudesta sattuman kautta ja päättää antaa miehelleen onnellisen lopun. Hän ottaa yhteyttä neiti Silvaniin ja maksaa tälle siitä hyvästä, että tämä viettää rakkaudentäyteisen yön Ugon kanssa viikonloppuna Cortina d'Ampezzossa. Ugo on tavoitellut tätä intohimon yötä kaikkien näiden vuosien ajan, mutta kun se on ohi, hän saa tietää Pinan naittojuonesta. Ugoa alkaa kaduttaa Silvanin luuleminen elämänsä naiseksi, ja hän kiiruhtaa kotiin vaimonsa luo. Yllätykset eivät kuitenkaan ole vielä ohi. Uskaliaassa ja huvittavassa loppujaksossa Ugolle selviää, ettei hän olekaan sairas. Hän ilahtuu tästä tiedosta niin kovasti, että hän hyppää riemuiten kadulle ja jää kuorma-auton alle. Nyt hän tosiaan on kuollut, mutta tuonpuoleisessa seuraa viimeinen niitti: taivaaseen suuntaava lentokone kaapataan, ja Ugo päätyy Buddhan seuraan, joka ei suo hänelle jälleensyntymää. Tilanne ei voi tästä enää pahentua!

Julkaisuvuosi:

1993