Paolo Piangino on hyvin onnellinen mies, koska hän osaa itkeä. Hän itkee, kun tarinoilla on surullinen loppu ja kun niillä on onnellinen loppu. Paolon kyyneleet saavat muutkin onnellisiksi. He voivat kerätä Paolon onnea kuin kukkia. He eivät kuitenkaan pysty pitämään siitä kiinni.